Historia

Arkeologisten kaivausten yhteydessä löydettiin merkkejä asutuksesta Maskun alueella esihistoriallisena aikana.

Kaivauksissa löydettiin hopealankaupotuksin koristeltu tappara ja useita hautapaikkoja. Löydöt sijoittuvat vuosille 800–1050.

Vuosina 1232 ja 1234 Masku ja Stenbergan linnavuoren linnan alue mainittu kirjallisissa lähteissä:

Varhaisin kirjallinen tieto Maskusta löytyy vuodelta 1232, paavi Gregorius IX kirjeestä, jossa paavi lahjoitti maa-alueita seurakunnalle. Masku on Nousiaisten kanssa Suomen vanhin lähteissä mainittu pitäjä.

Lemussa oli puukirkkoja jo ennen vuotta 1400. Lemun seurakunta perustettiin 1404 ja kivikirkko rakennettiin 1460-80.

Vuonna 1438 perustettiin Suomen ensimmäinen Birgittalaisluostari Maskun Karinkylään.

Vuonna 1490 Maskun kirkon rakentaminen aloitettiin.

rVuonna 1550 syntynyt Hemminki Maskulainen valittiin Maskun kirkkoherraksi 1586. Usean vuosikymmenen mittaisella urallaan hän julkaisi suomenkielisen virsikirjan (1605) ja Pia Cantionesin (1616).

Maskulle merkittäväksi henkilöksi muotoutunut kirkkoherra menehtyi vuonna 1619.

iKankaisten kartanon kartanolinna valmistui. Alueesta löytyy mainintoja jo 200 vuotta aiemmin.

Kuningatar Kristiina virallisti Suuren Postitien Tukholmasta Turkuun. Samaa reittiä oli käytetty kuitenkin jo ainakin jo 1200-luvulta kuriiripostin kuljetukseen. Yksi reitin haaroista kulki Maskun kirkon ohi.

Vuonna 1650 julkaistiin myös vanhin tunnettu kartta Maskusta.

Nykyisen päärakennuksen rakennutti Herman Classon Fleming (1619-1673). Samassa yhteydessä hän rakennutti Askaisten nykyisen kirkon (v.1653). Louhisaaren tila oli Flemingien suvun hallussa aina 1400-luvulta vuoteen 1791 asti.

Samoihin aikoihin vuonna 1653 rakennettiin myös Askaisten nykyinen kirkko.

Vuodesta 1668 Maskun  markkinat pidettiin vuosittain Maskun kirkolla Johannes Kastajan päivänä juhannuksena. Markkinat olivat tärkeitä tapahtumia, sillä maaseudulla ei muuten saanut käydä kauppaa.

Vuodelta 1668 on säilynyt koko Suomen markkinaluettelo, jossa Masku mainitaan.

Isonvihan venäläismiehitysten aikana 1713–1721 maskulaiset kärsivät ankarista veroista ja parikymmentä lasta ja nuorta vietiin Venäjälle orjiksi tai sotilaiksi.

Vuonna 1780 Odensaari Carpelanien sääntöperintötilaksi, 1860 empirekartano valmistui.

Suuri Postitie oli osa Suomen kaupunkien välille kehittyvää tieverkostoa. Tien varrelle muodostui kestikievareiden verkosto.

Kestikievarin velvollisuuksista huolehtivat aluksi isot talot vuorotellen, mutta 1800-luvun alkupuolella Humikkalan kestikievarin paikaksi vakiintui Palsalan vanha päärakennus. Postitien varrella sijainnut vilkas kuntalaisten kohtaamispaikka museoitiin vuonna 1974.

Vuonna 1869 joulukuussa pidettiin viimeinen pitäjänkokous ja valittiin ensimmäinen kunnallislautakunta. Vuonna 1870 Maskusta tuli kunta.

Vuonna 1919 tammikuussa käytiin ensimmäiset kunnallisvaalit Maskussa.

Vuonna 1866 perustettiin ensimmäinen kiertokoulu Kurittulan Euran talossa. Vuonna 1884 Maskun kansakoulun avajaiset.

Vuonna 1921 perustettiin lainmukaisesti alakansakoulut myös Maskuun.

Vuonna 1880 ensimmäinen puhelinlinja Kankaisten kartanon. Suurelle Postitielle vuonna 1892 postiasema, 1911 postikonttori.

1923 Rautatie käyttöön Maskussa. Samalla vuosikymmenellä käyttöön myös ammattimainen automobiili-liikenne. Linja-autoreiti 1940-luvulla.

Vuoden 1918 tapahtumat koskettivat myös Maskua. Kankaisten kartano vallattiin, 10 maskulaista kuoli sodassa. Talvisodan 1939-1941 ja jatkosodan 1941–1944 sankarivainajia on Maskussa 45, Lemussa 21 ja Askaisissa 28.

Askaisiin lähelle Mannerheimin syntymäkotia Louhisaaren kartanolinnaa on vuonna 2007 perustettu ritaripuisto Mannerheimin-ristin ritarien ja sotaveteraanien kunniaksi.

Maskutalo on vuonna 1924 valmistunut yhdistystoimintatalo, jonka on suunnitellut arkkitehti Onni Touru. Sisällissodan aikaan rakennus oli suojeluskunnan kokoontumispaikkana. Maskutalon kulttuurihistoriallista arvoa korostaa sen hyvin säilynyt alkuperäinen ulkoasu.

Vuonna 1956 rakennettu ensimmäinen varsinainen kunnantalo toimi 1990-luvulle asti.

Nykyään Hallintotiellä sijaitseva Wanha kunnantalo -niminen tila on pitkälti yhdistysten ja kuntalaisten käytössä. Kunnantalon toiminnot siirtyivät Keskuskaaren osoitteeseen 1980- ja -90-lukujen taitteessa.

Kaikille avoin ja maksuton Rosarium-ruusutarha perustettiin. Nykyisin 250 lajin ja yhteensä 400 ruusun kokoelma sijaitsee Maskun museon läheisyydessä.

Vuonna 2000 perustettiin Oukkulanlahden Natura-alue. Lounais-Suomen suurin lintuvesialue käsittää 900 hehtaaria.

Vuonna 2007 Askaisten alueelle perustettiin Ritaripuisto. Sankarivainajia kunnioittava alue sijaitsee Askaisten kirkon läheisyydessä.

Vuonna 2009 Lemu ja Askainen liitettiin osaksi Maskun kuntaa.

Kahden vuoden liikenneremontti valmistui ja Maskun läpi kulkenut kasitie vihittiin moottoritieksi.