Kunnat saavat valtiolta vuosittain hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustinrahaa. HYTE-raha on valtionavustuksen lisäosa, jonka suuruuteen kunta voi itse vaikuttaa tekemällä kuntalaisten hyvinvoinnin parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä ja raportoimalla niistä. Vuoden 2026 valtionosuuslaskelmassa Maskun HYTE-eurot ovat asukasta kohden Suomen toiseksi suurimmat.
Hyte-kertoimen määräytyminen
Hyte-valtionosuutta maksetaan kunnalle määriteltävän hyte-kertoimen perusteella. Jokaiselle Suomen kunnalle lasketaan vuosittain oma kerroin, joka perustuu 50-prosenttisesti toimenpiteisiin ja 50-prosenttisesti tuloksiin.
Toimenpiteet, joita selvitetään THL:n kyselyillä, liittyvät kunnan peruskouluihin, liikuntapalveluihin, hyvinvointityön johtamiseen ja kulttuuripalveluihin. Kyselyissä tiedustellaan lukuisia kunnan hyvinvointitoimenpiteitä, esimerkiksi kouluruokailuun liittyviä käytäntöjä, kulttuurikasvatusohjelmaa ja liikuntaseurojen avustuksia.
Tulokset, joiden perusteella HYTE-kerroin puoliksi määräytyy, liittyvät suoraan kuntalaisten hyvinvointia kuvaaviin indikaattoreihin, esimerkiksi kouluterveyskyselyn pohjalta arvioituun paikallisten koululaisten terveydentilaan, kaatumisista aiheutuneiden sairaanhoitojaksojen määrään ja pitkäaikaistyöttömien osuuteen väestöstä.
Hyvinvoinnin edistäminen Maskussa
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja syrjäytymisen ja pahoinvoinnin ennaltaehkäisy ovat kunnan ydintoimintaa, ja ne kytkeytyvät kaikkiin kunnan palveluihin. Maskussa on viime vuosina kehitetty useita toimintamuotoja, joilla pyritään entistä konkreettisemmin parantamaan asukkaiden hyvinvointia. Tällaisia ovat esimerkiksi yhdistysillat, kuntalaiskeskustelutilaisuudet, lasten ja nuorten kulttuurikasvatusohjelma, vaikutusten ennakkoarvioinnin lisääminen ja kouluruokailuun liittyvät kyselyt ja olennaisten hyvinvointitietojen raportoiminen päättäjille. Kaikki nämä osaltaan nostavat Maskun hyte-kerrointa.
”Hyvinvoinnin edistäminen liittyy ihan kaikkeen, mitä teemme – kouluihin, päiväkoteihin, harrastuksiin, kulttuuripalveluihin, yhdistysyhteistyöhön, katujen kunnossapitoon, ihan kaikkeen. Oikeastaan en keksi juuri muita hyviä syitä tehdä yhtään mitään. Tämä huippulukema HYTE-kertoimessa on hieno osoitus siitä, että Maskussa yhdistykset, yritykset, kunta ja kaikki paikalliset aktiivit tekevät paljon oikein. Maskussa ihmiset pitävät huolta toisistaan ja itsestään”, iloitsee hyvinvointi- ja kehitysjohtaja Maija Leino.
Uusi hyvinvointiohjelma
Maskussa valmistellaan parhaillaan uutta hyvinvointiohjelmaa – kunnan tulee laatia valtuustokausittain laaja hyvinvointikertomus edeltävästä valtuustokaudesta ja laaja hyvinvointisuunnitelma kuluvalle valtuustokaudelle. Maskussa tätä työtä on tehty syksyn ajan työpajoissa, joita on järjestetty useista hyvinvoinnin ja elinvoiman edistämisen teemoista kuntalaisille, yhdistyksille ja yrittäjille.
Viiden työpajan teemat olivat 1) ehkäisevä päihdetyö, mielen hyvinvointi ja väkivallan ehkäisy, 2) kulttuuri, kirjastot ja matkailu, 3) elinvoima ja yrittäminen, 4) yhdistysohjelma ja 5) liikunta ja nuoriso. Työpajoissa käytyjen keskusteluiden perusteella hahmotellaan Maskun hyvinvointi- ja elinvoimaohjelmia ja niiden liitteeksi laadittavia konkreettisia suunnitelmia kuntalaisten, yhdistysten ja yrittäjien hyvinvoinnin ja kunnan elinvoiman parantamiseksi.
”Hyvinvointityö on tuloksekasta ja tulevaisuutta koskevat valinnat kestäviä ainoastaan silloin, jos kuntalaiset ja hyvinvoinnin kannalta aivan elintärkeät yhdistykset ja yritykset ovat mukana laatimassa yhteisiä ohjelmia. Meillä on kunnassa aivan valtavasti asiantuntemusta hyvinvointiin ja esimerkiksi harrastuksiin liittyen – seurat liikuttavat ja kyläyhdistykset vahvistavat identiteettiä. Olisi järjetöntä suunnitella tulevaa ilman näitä asiantuntijoita”, pohtii hyvinvointi- ja kehitysjohtaja Maija Leino.